27. marraskuuta 2012

VARASLÄHTÖ JOULUUN KLAUS K:N AMERIKKALAISHERKKUJEN ÄÄRELLÄ

Jos lanttulaatikko tökkii, hae apua Ilmattaresta. Se tarjoaa yltäkylläisen kattauksen jouluherkkuja Amerikan malliin.



Jos perinteiset jouluruoat laatikoineen ja rosolleineen kyllästyttävät, kannattaa suunnaksi ottaa Bulevardilla sijaitseva design-hotelli Klaus K. Tilausravintolana toimivan Ilmattaren pöydät notkuvat moderneja jouluherkkuja. Itselleni perinnepöperöt eivät uppoa, vaan katan omalle jouluillalliselleni aina jotain uutta. Siksi hihkuin riemusta, kun pääsin muiden bloggaajien kanssa maistelemaan American Christmas Grillin antimia. Pölähdin paikalle, kun muut jo siemailivat munatotejaan ja glögejään, sillä asianhoito pankissa venyi ja venyi… Samasta syystä en ehtinyt koukata kodin kautta kameraa hakemaan, joten lainaan luvan kanssa Klaus K:n kuvia.

Idea American Christmas Grilliin syntyi, kun suomalais-amerikkalainen omistajapariskunta Mia ja Marc Skvorc halusi tuoda suomalaisten jouluperinteiden sekaan tuulahduksen rapakon takaa. Vuonna 2005 Klaus K:n ohjaksiin tarttuneen parivaljakon missiona on luoda hotelliinsa mutkatonta perhetunnelmaa. Palvelu olikin kerrassaan sydämellistä! Mainio oli myös perheen juniorin ex tempore heittämä taiturimainen tanssiesitys.



Vaikka amerikkalainen joulupöytä kylpee yltäkylläisyydessä, keittiömestari Filip Forsberg – tuttavallisemmin Fille ­– kertoi, ettei hänen kyökissään tuhlata raaka-aineita, vaan suositaan luomua ja pientuottajia. Illallisen aluksi hän esitteli alku- ja jälkiruokabuffetit, viidestä pääruokavaihtoehdosta puolestamme saimme maistiaiset pöytiin tarjoiltuna.



Alkupalapöydästä löytyi hurjan hyvää kuhacevicheä, jota korianteri ja lime raikastivat kivasti. Dijon-hunajakastikkeella viimeistelty graavilohi oli pehmeää ja tuoreenmakuista. Pöytäseurueessamme kehuttiin ankanmaksapateeta, joka sai seurakseen mausteista punasipulihilloa. Myös muut alkupalapöydän liharuoat kirvoittivat seuralaisissani tyytyväistä ”mmm”-muminaa. Lisäksi tarjolla oli muun muassa Hollywood-klassikko Cosmopolitan Cobb Salad, joka sisälsi pekonia, kanaa, sinihomejuustoa ja avokadoa.



Rakastan alkupaloja sekä jälkkäreitä, ja pääruoka on mielestäni usein illallisen heikoin lenkki. Vaikka cajun-maustetussa lohessa ei pienoisen ylikypsyyden ohella ollut muuta valittamista ja punasikuritäytteiset raviolitkin olivat kekseliäitä, jäivät pääruoat jälleen kerran jalkoihin. Silti on mainittava, että käsintehtyjen raviolien kera tarjottu kastanjavoikastike maistui ihanan jouluiselle! Skippasin kolme lihapääruokaa, joita lihaa rakastava vierustoverini kehui, ja makustelin vain lisukkeita. Valkosipulilla ja parmesaanilla höystetty bataattipyree oli hyvää, mutta paahdetut ruusukaalit tai grillatut vihannekset aika tavanomaisia. Pisteet muuten loistavista juomavaihtoehdoista: hyvän viinivalikoiman lisäksi erikoisoluet– ja siiderit ilahduttivat.



Jälkiruokapöytä oli omaa luokkaansa! Varamahalle olisi ollut käyttöä, sillä hyvästä yrityksestä huolimatta en jaksanut kaikkea – ja minä sentään en koskaan kieltäydy makeasta. Boubon-hunajalla ryyditetty karviaismoussekakku sekä New York style -juustokakku nousivat suosikeikseni. Lisäksi tarjolla oli monenlaista makeaa, kuten suloisia suklaatryffelejä, pekaanipähkinäpiirasta brandykerman kera sekä överituhtia suklaakakkua. Jos jotain jäi hampaankoloon, niin se, etten kerta kaikkiaan kyennyt nauttimaan juustolajitelmasta. Toivottavasti törmään kovasti kehuttuun La Tur -juustoon joskus muulloin.

Verenpainetta nostanut pankkitapaaminen unohtui hetkessä – kiitos hilpeän seuran, ystävällisen isäntäväen sekä loistavan tarjoilun. Täydellistä!



Ps. Lue lisää ja herkuttele kauniilla kuvilla Mimosalsa-blogissa!