RAPEAT BLINIT JA KIRPAKKA KUOHARI

Blinit rakastavat kuohuviiniä ja minä molempia.

Meillä herkuteltiin toissaviikonloppuna ihanilla blineillä. Taikinaohjeita löytyy netistä pilvin pimein, joten jokainen valitkoon sieltä omansa. Me valmistimme taikinan ilman olutta, sillä emme malttaneet odottaa sen turpoamista tuntitolkulla. Työnjaon nimissä minä vastasin täytteistä, joten en tullut kiinnittäneeksi tarkempaa huomiota taikinan valmistamiseen. Eräs kelporesepti löytyy esimerkiksi täältä.

Sitten niihin täytteisiin. Tattarijauhoista syntyneet rapeapintaiset blinit saivat kolme suolaista täytettä. Perinteisen mäti-smetana-punasipuli -yhdistelmän lisäksi loihdimme pari kasvisversiota. Pikkelöidyt pikkusienet terästettiin sitruunanmehulla, joka toi makuun mukavaa happoisuutta. Sieniin sekoitettiin lisäksi punasipulisilppua, mustapippuria ja suolaa.

Toinen kasvistäytteemme koostui pehmeästä vuohenjuustosta (esim. Chavroux), johon lisättiin puolikkaita kirsikkatomaatteja sekä kuutioita aurinkokuivatuista tomaateista. Pehmeään makuun ripautin lisäksi hyppysellisen mustapippuria.

Suloisten suolaisten jälkeen siirryimme makeiden blinien pariin. Vaahdotettu vaniljakastike ja passiohedelmä toimivat saumattomasti itsetehdyn karpalo-vadelmasorbetin seurana (postaan ohjeen piakkoin).

Blinien seurana hörpimme Segura Viudas Lavit Brut Nature -kuohuviiniä (12,98€ / Alko). Rutikuiva maku oli kirpakka ja sitruksinen. Pirteät hapot kannattelivat kokonaisuutta, joka pehmeni huomattavasti blinien kanssa.

ENSIMMÄINEN HAASTEENI: HAAVEILUA

Ravintoloiden ja ruuanlaiton jälkeen rakkain harrastukseni lienee unelmointi - kysykää vaikka paremmalta puoliskoltani!

Sain taannoin Pinkistä työhuoneesta hauskan haasteen, johon ehdin tarttua vasta nyt. Haasteessa pyydettiin listaamaan viisi asiaa, joihin sijoittaisin, jos minulla olisi käytössäni rajattomasti rahaa. Materiaalisyyllisyyttä ei kuulemma tarvitsisi potea :)

Muokkasin haastetta hieman ruokablogiin sopivaksi ja heitänkin vastaavan ajatusleikin samalla seuraaviin blogeihin:

Cebicin keittiössä

Dinner 4u2

Koemaistaja

Kulinaarimuruja

Sillä sipuli

Kysymys kuuluu: MITKÄ VIISI RUOKAAN LIITTYVÄÄ ASIAA TOTEUTTAISIT / KEITTIÖÖSI HANKKISIT, JOS VAIN TAIVAS OLISI BUDJETISSASI RAJANA?

Tässä omat vastaukseni:

1. Ihan ensimmäiseksi sulattelisin äkkirikastumistani tovin, poksauttaisin auki pullon jotain ihan törkeän kallista sampanjaa ja nauttisin piiiitkän illallisen jossain lempiravintoloistani. Palanpainikkeet siemailtaisiin A21:sessa ja jatkot pidettäisiin Kämpin loisteliaimmassa sviitissä, tietty. Kutsuisin tietysti mukaan myös kaikki tärkeät ja rakkaat!

2. Seuraavaksi suuntaisin matkatoimistoon ja buukkaisin ruokareissuja ympäri maailmaa. Muun muassa New York, Tokio, Barcelona ja Soul olisivat kohteina - Etelä-Amerikkaa unohtamatta. (No joo, en kyllä koskaan raahaa luitani matkatoimistoon, vaan varaan netistä. Pointti tuli kai silti selväksi...?)

3. Kiertelisin viinitiloja joka maailmankolkassa: Kaliforniassa, Chilessä, Uudessa-Seelannissa, Australiassa, Italiassa, Portugalissa, Espanjassa, Ranskassa... Heittäytyisin ehkä jopa niin hurjaksi, että pitäisin sapattivapaan ja pestautuisin töihin vaikkapa lempituottajani Pio Cesaren viiniviljelyksille. (Joo-o, myös äveriäänä voi tehdä töitä!)

4. Hankkisin huippulaadukkaan kaasulieden uuneineen sekä uusisin astia- ja kodinkonevalikoimani. Ostoslistalle päätyisi myös kunnollinen viinikaappi. Lisäksi täydentäisin Riedel-lasisarjani loppuun. Niin, ja siipalle (ehkä vähän myös itselle) ostaisin täydellisen espressokoneen!

5. Hankkiutuisin erilaisille ruoka- ja juomakursseille, kuten Jamie Oliverin tai Hubert Kellerin oppiin... Rahallahan saa mitä vain, eikös? :)

Ihanaa unelmointia!

JAMIE OLIVERIN LUONA KYLÄSSÄ

Hyvän hinta-laatusuhteen huoleton Fifteen.


Jamie Oliver on ihana!

Jamien ruuista ollaan mediassa kuitenkin monta mieltä; milloin brittikokin keittiötaidot lytätään lattian alle, milloin hänen hyppysissään syntyvät annokset taas kehutaan pilvien ylle… Joten ainoa tapa saada asiasta selvää on marssia miehen ravintolaan!

Lontoon Westland Placella sijaitseva Fifteen on suomalaisellekin telkkarista tuttu. Realityohjelmassa hyväntahtoinen Jamie kouluttaa ongelmanuorista työntekijöitä ravintolaansa. Oppi on ilmeisesti mennyt perille, sillä palvelumme oli läpi illan huomaavaista ja hyväntuulista.

Alkuun tilasimme asiaankuuluvasti kuohuvat, joita siemaillessamme oli aikaa puntaroida menua. Omaksi alkuruuakseni päätyi bruschetta ravuilla, fenkolilla sekä rucolalla. Aavistuksen ylipaahdettu leipä silattiin anjoviskastikkeella, ja hienoisesta palaneen kärystä huolimatta se maistui hyvälle. Seuralaiseni nautti kuumasavustettua lohta perunoiden kanssa, mikä oli maittavaa.

Fifteenin viinilista on oiva. Tunnelmaa nostattaneiden alkuskumppien jälkeen meille riitti kuitenkin pullollinen valkoviiniä, enkä tullut edes kysyneeksi mahdollisista annoksiin sovitetuista viinipaketeista.

– Parasta lihaa, jota olen koskaan syönyt, riemuitsi seuralaiseni, kun hänen eteensä kannettiin mureaa naudanlihaa. Lisäksi lautaselta löytyi uunissa paahdettuja oliiveja, fenkolia, vesikrassia sekä cavolo neroa eli italialaista kaalia.

Jamie tunnetaan rennon simppelistä tyylistään, joten halusin ehdottomasti kokeilla pastaa. Käsintehdyt linguinit simpukoiden kera olivat oiva valinta. Annos sisälsi myös paistettuja äyriäisiä sekä kuivattua meriharjuksen mätiä, josta en ollut aiemmin kuullutkaan. Mehevästä liemestä teki mieli nuolla viimeisetkin pisarat lautaselta.

Jonkin sekaannuksen vuoksi jouduimme odottamaan pääruokia melkoisen tovin, mutta henkilökunta paikkasi tilanteen hienosti tarjoamalla meille jälkiruuat. Valitsimme sitruunatorttua, mikä oli sille sovitetun viinin kanssa kiva lopetus onnistuneelle illalliselle.

Fifteen on kivan rento ravintola, jossa ei tarvitse kravatti tiukalla jäykistellä. Ruoka on hyvää, hintataso kohtuullinen ja paikka kaikin puolin kerrassaan mainio. Täällä pistäydyn taatusti toistekin!

Fifteen London
www.fifteen.net
Aukioloajat:
Aamiainen arkisin 7.30–10.45, viikonloppuisin 8–10.45
Lounas joka päivä klo 15 asti
Illallinen Ma–Su klo 18–22
15 Westland Place, London NI 7LP

TÄYTETYT PAPRIKAT KOLMELLA JUUSTOLLA

Ex tempore -kokeiluni valloitti ruokailijat.

RESEPTI (4:lle)
Raaka-aineet:

4 punaista paprikaa (alkuruokana riittää 2)
1 rs tuoreita herkkusieniä
muutama aurinkokuivattu tomaatti
1/2 punttia basilikaa
n. 100 g fetaa kuutioina
4 rkl tuorejuustoa (esim. Creme Bonjourin aurinkokuivattu tomaatti käy mainiosti)
4 rkl raastettua parmesaania
suolaa, mustapippuria

• Puolita paprikat ja poista siemenet.
• Viipaloi sienet ja paista kevyesti pannulla.
• Viipaloi aurinkokuivatut tomaatit sekä revi basilika.
• Täytä paprikat sienillä ja tomaateilla. Ripottele sekaan basilika.
• Lisää mukaan feta ja lusikoi sekaan tuorejuusto.
• Raasta päälle parmesaani ja rouhi pintaan hieman suolaa sekä pippuria.
• Paista uunissa grillivastuksen alla 200°C kunnes juusto sulaa ja paprikat saavat kauniin värin.
• Tarjoa sellaisenaan esimerkiksi vihersalaatin kera tai keitä kaveriksi riisiä.

YSTÄVÄNPÄIVÄN SUKLAAKAKKU

Tämä on klassikkokakkuni, jonka resepti on kulkenut mukanani lapsuudesta asti. Onnellista ystävänpäivää! 

RESEPTI (8–10:lle)
Raaka-aineet:

2 kananmunaa
3 dl sokeria
1,5 dl maitoa
150g leivontamargariinia
4,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
2 rkl kaakaojauhetta
100 g Marianne-crushia

• Sekoita kuivat aineet keskenään Marianne-crushia lukuunottamatta.
• Vaahdota kananmunat ja sokeri. Lisää sekaan maito ja sula rasva.
• Sekoita jauhoseos taikinaan. Lisää lopuksi Marianne-crush.
• Paista 180°C noin 45 minuuttia uunin alaosassa. Peitä paistamisen aikana tarvittaessa foliolla, ettei pinta pala.

Täyte:

Vadelmahilloa

• Leikkaa jäähtynyt kakku kolmeen osaan. Levitä kerrosten välille hilloa ja kokoa kakku.

Kuorrutus:

3dl tomusokeria
50 g sulaa leivontamargariinia
1 rkl kaakaojauhetta
vahvaa espressoa

• Sekoita ainekset (VINKKI: Tomusokeri kannattaa siivilöidä paakkuuntumisen välttämiseksi)
• Levitä kakun päälle ja koristele nonparelleillä. Anna jähmettyä. Parhaimmillaan kakku on parin päivän päästä.

RAKASTETTAVA RAVINTOLAPÄIVÄ

Hyvän mielen tapahtuma.

Helsinkiläisten Antti Tuomolan, Olli Sirénin ja Timo Santalan perustamasta Ravintolapäivästä on lyhyessä ajassa muodostunut pienimuotoinen instituutio, joka kasvattaa suosiotaan myös maailmalla. Tapahtuma järjestettiin viime lauantaina neljättä kertaa.

Ilahduttavan moni oli pistänyt kotikutoisen ravintolan pystyyn purevasta pakkasesta huolimatta ja rento tunnelma lämmitti tuiskun keskellä. Ensimmäisessä kohteessamme oli lappu luukulla: hyväntekeväisyyslounaalta oli ruoka loppunut.

Seuraavaksi suuntasimme Merimiehenkadun Chiaroscuroon. Ihana isäntäpariskunta tarjosi vieraille tilkkasen viiniä pittoreskeissa puitteissa. Vanhaan hevostalliin rakennettu asunto oli kerrassaan hurmaava punatiilisine holvikattoineen ja patioineen, jossa kesäisin kukkii kirsikkapuu! Ruokalistalta löytyi herkullista parmesaanikakkua, jota aion pian kokeilla Portobellossakin. Kakun kylkiäisenä tarjottiin raikasta fenkoli-appelsiinisalaattia. Pääruuan jälkeen nautimme peruna-suklaakakkua mangosemifreddolla ja muscavadokinuskikastikkeella.

Chiaroscuron naapurissa sijaitsi pop up –ravintola Muffin Top, josta saimme muistoksi kivat rintamerkit. Menu koostui erilaisista muffineista sekä parista keitosta. Väärinkäsityksen takia sain peruna-papusoppaa tilaamani tulisen tomaattikeiton tilalle. Tuhti keitto oli kuitenkin maukas ja sai sopivan potkun chilistä.

Mahat täynnä oli mukava jatkaa punavuorelaiseen teehuoneeseen, jossa siemailimme höyryävää jasmiiniteetä romanttisista kupposista. Punavuoren putiikkiin pystytetyssä kahvilassa oli tarjolla myös söpöjä kuppikakkuja. Samalla saimme ihailla Tyra Thermanin suunnittelemia alusasuja.

Seuralaiseni oli muuten nerokkaana pakannut sampanjaa termospulloon, josta nautitte sitä janon yllättäessä. Mikä mainio idea! J Fredrikinkadulla sijaitsevassa kenkäkaupassa oli lämmin tunnelma ja hurmaava tuoksu. Iranilais-brasilialaisen ravintolan alakouluikäiset tarjoilijapojat olivat ylisöpöjä ja sulattivat sydämemme. Vyönsolki kiristi kuitenkin siihen malliin, että ruoka jäi välistä, mutta nautimme monikulttuurisesta tunnelmasta tovin.

Kierroksemme päättyi Annankadulle. Ironialla höystetyssä HIPHIP-cafessa oli tarjolla muun muassa maukasta ricotta-pinaattilasagnea, lisukesalaattia sekä tuoretta leipää. Myös teetä ja maistuvia muffineja löytyi.

Ravintolapäivä on mahtava juttu, joka yhdistää kivalla tavalla kaupunkikulttuuria ja kulinarismia. Toukokuuta odotellessa…!

BRUNSSIEN AATELIA - KAHVILA KRULLA

Vaalipäivään varustaudutaan kunnon eväin.

Wieniläiskahvila Krulla tarjoilee aamiaista joka päivä iltapäiväviiteen asti, mikä sopii aamu-unisille paremmin kuin hyvin. Keski-Euroopasta tutun tavan myöhäiseen aamiaistarjontaan soisi yleistyvän Suomessa muutenkin.

Krullassa valittavana on maittavia aamiaislautasia sekä a'la carte -aamupala-annoksia, herkullinen valikoima kakkuja ja leivoksia, erikoiskahveja sekä teetä. A-oikeuksien myötä aamun voi aloittaa kuplajuomalla tai terästää teetä tilkalla rommia.

Ison kiitoksen Krulla ansaitsee loistavan hinta-laatusuhteen aamiaisbuffetistaan, jota tarjoillaan arkisin klo 10.30 asti ja viikonloppuisin kolmeen. Buffet pursuaa erilaisia antipastoja, salaatteja, marinoituja vihanneksia, mereneläviä sekä kananmunaa monella tapaa. Tuoreet croissanit ja leipävalikoima ovat ehdottomasti mainitsemisen (ja maistamisen) arvoisia.

Lämpimiä ruokavaihtoja on yleensä kolme, mutta harvoin jaksan niihin asti. Täytyyhän tilaa jättää myös talon hedelmävalikoimalle sekä makeille herkuille :) Krullan juustokakku on kerrassaan ihanaa!
Jälkkärivalikoima kuuluu hintaan (25€) sunnuntaisin. Lauantaisin brunssi kustantaa 22€ (tuolloin jälkiruokia voi ostaa lisähintaan) ja arkipäivinä 12 €. Laajasta ja laadukkaasta valikoimasta maksaa mielellään, joten hintataso on mielestäni varsin kohtuullinen. Krulla tarjoaa myös lounasta, mutten ole vielä ehtinyt testata sitä.

Henkilökunta on hymyilevää ja nälkä pysyy poissa pitkään. Suosittelen!


Kahvila Krulla
www.krulla.com
Aukioloajat: Ma–Pe 7.30–18, La 9–17, Su 11–17
Lönnrotinkatu 13, Helsinki.

WITHER HILLS -VIINEJÄ UUDESTA-SEELANNISTA

Viinin viemää.

Viimeviikkoisessa Wineserverin tastingissa tutustuimme uusiseelantilaisen Wither Hills -tilan viineihin viinintekijä Sally Williamsin johdolla.

Marlborough on Uuden-Seelannin suurin viinialue, jota Wairaun ja Awataten laaksot halkovat. Lähes 80 prosenttia maan viineistä tuotetaan Marlboroughissa. Pohjois- ja etelälaaksojen korkeus- ja lämpötilaerot kuumine päivineen sekä viileine öineen tuovat omat haasteensa viininviljelyyn.

Ensimmäisenä maistoimme aromikasta Sauvingnon Blancia, jota tilalla on valmistettu vuodesta 1994 lähtien. Tuoksussa oli ripaus ruohoa sekä mustaherukanlehteä. Olin erottavani tuoksusta myös trooppista hedelmää. Maussa oli Uuden-Seelannin valkoviineille tyypillistä hedelmäisyyttä sekä sopivasti happoja. Minusta viinissä oli niin ikään sopivasti makeutta tasapainottamassa hapokkuutta. Tämä viini nousikin suosikikseni.

Tasting jatkui vuoden 2010 Rarangilla, joka ei ollut niin minun makuuni. Nuorena juotavassa valkoviinissä oli kuivahko mutta mineraalinen maku. Mukana oli myös hivenen sitruunaruohoa. Sally suositteli viiniä mereneläville, mutta myös lampaanmaidosta valmistettu valkohomejuusto pyöristi suutuntumaa kivasti.

Viime vuoden Pinot Gris olisi puolestaan sopiva valinta thai-ruuille. Viinissä oli 9 grammaa jäännössokeria, mikä toi makuun mukavaa makeutta.

Valkoviineistä jatkoimme punaisten pariin. Vuoden 2008 Wairau Valley Pinot Noirissa oli pehmeä suutuntuma ja tuoksussa aavistus savuisuutta. Keskitäyteläisessä maussa oli karpaloa sekä tammea. Viini saakin kypsyä 14 kuukautta ranskalaisissa tammitynnyreissä.

Comte-juusto sopi viinin seuraan hyvin. Lopuksi maistelimme Benmorven Vineyards Pinot Noiria, joka oli edeltäjäänsä matalahappoisempi ja mukaili ehkä eurooppalaisempaa tyyliä.

Loistoviinien parissa jatkoin myös tällä viikolla, kun pääsin testaamaan Alsacen Grand Cru –viinejä Ritarihuoneella. Tärppejä tulossa kenties myöhemmin…

Viinintuoksuista viikonloppua! :)