22. lokakuuta 2012

MEZEJÄ JA MAAILMANPARANNUSTA

Meze on Lähi-idän pikkupurtava, joka sopii loistavasti seurusteluruoaksi.



Pari viikkoa sitten valmistin minun ja ystäväni illanistujaisiin lajitelman mezejä eli Lähi-idän pikkupurtavia. Innostus syttyi Top Chefistäkin tutun libanonilaiskokki Josephin luona, jossa sain seurata sikäläisten perinneruokien valmistusta. Ihastuin etenkin sitruunalla silattuun artisokkaan, joka on yksi lempikasviksistani. Mainio seurusteluruoka syntyy, kun sitruunavedessä keitettyjä artisokanlehtiä dipataan reippaasti valkosipuliseen soosiin. Taivaallista! Resepti löytyy juuri julkaistusta Viini-lehdestä.



Meidän molempien suosikiksi taisi nousta parilalla paistettu ja chili-soijakastikkeessa marinoitu tofu, joka katosi lautaselta alta aika yksikön. Lähes kaikki ruokani syntyvät lennossa, eikä reseptejä tule rustattua ylös. Tarkkaa ohjetta en siis marinadista valitettavasti muista, mutta sekaan sopii soijan ja chilin lisäksi loraus balsamiviinietikkaa (tummaa tai punaista) sekä pippuria. Suolaa en suosittele lisäämään, sillä soija itsessään on suolaista.


 
Kokeilin ensimmäistä kertaa keltaista zucchinia, joiden kanssa tarjoilin paahdettuja pinjansiemeniä ja ricottaa. Maku oli mieto mutta maittava. Kevyesti paahdetut zucchiniviipaleet saivat ylleen aromaattista avokadoöljyä, lehtipersiljaa sekä mustapippuria.



Simppeli kurkku-retiisisalaatti oli raikkaudessaan yksi suosikeistani. Kaikki, missä on reilusti tuoretta korianteria, on yksinkertaisesti herkkua! Lisäksi makua antoivat limenmehu ja aasialainen minttu, joka on täkäläistä sukulaistaan voimakkaampaa ja isolehtisempää.



Pidin kovasti myös Harico Vert -pavuista, jotka kiehautin nopeasti, kuivasin ja marinoin seesamiöljyssä tummien ja vaaleiden sesaaminsiementen kanssa. Öljyn sekaan laitoin muistaakseni ainakin hitusen sokeria tasapainottomaan paahteista makua. Papuja kannattaa keittää vain minuutti, koostumus saa jäädä napakaksi. Mikään ei ole ällömpää kuin laitosruokaloista tutut, veltoiksi löysistyneet pavut! Purutuntumaa pitää olla.



Uusi tuttavuus minulle oli myös tumma basilika, joka sopi paahdettujen munakoisojen sekaan. Munakoiso muuten lukeutuu artisokan, tomaatin ja avokadon ohella lempikasvisieni kärkikaartiin.



Mausteiset talvikurpitsat sopivat saumattomasti syksyiseen iltaan ja takkatulen lepatukseen. Kuutioin ja paahdoin ne uunissa. Maustoin ne kaneli-neilikka-muskotti-kardemummasekoituksella. Upean intensiiviset kurpitsat kannattaa hyödyntää aina siemeniä myöten ja paahtaa ne pannulla. Seuraavan päivän rääppiäisissä pyöräytin jämäpaloista huikean hyvän kupritsakeiton.



 Linssi-couscoussalaatti oli vahvasti minttuinen ja sitruunainen. Seuraavana päivänä maut olivat tasoittuneet ja salaatti maistui entistäkin paremmalta. Mezejen seurana nautimme kahta kelpoviiniä: libanonilaista Chateau Ksaraa vuodelta 2009 sekä juuri Alkoihin saapunutta Kung Fu Girliä, joka on loistoriesling jenkeistä. Kannattaa maistaa; se on hinta-laatusuhteeltaan aivan mahtava valkkari!



Maailmanparantamisen ja kiinnostavien keskustelujen päätteeksi herkuttelimme vielä pekaanipähkinä-tuorejuustokakulla. Ohje löytyy täältä. Kananmunaton kakku on myös muna-allergikkojen mieleen. Se tarjotaan vaahterasiirapin kera. Pari päivää jääkaapissa oltuaan kakku oli kostunut vastustamattoman hyväksi ja hävisikin kaapista luvattoman nopeasti. Nam!






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti